perjantai 27. tammikuuta 2012

Arvojohtajat


Edellinen virsi voisi sanomaltaan sopia soitettavaksi äänestyspaikoilla ja vaalitilaisuuksissa. 
Kukaan ulkona liikkuva ei lie välttynyt siltä tosiseikalta, että nyt käydään presidentinvaaleja. Tiukasti, kuten aina. Facebookin uutisvirta purskahtelee mitä erilaisempia kuvakaappauksia, perättömiä vertailusivustoja, sarjakuvia ja henkilökohtaisia mielipiteitä. Pieni poliitikko on nostanut päätään ainakin mun ystäväpiirissä melko yllättävällä voimalla. Ensimmäisellä kierroksella oli mahdollista valita kahdeksasta arvojohtajaksi pyrkijästä. Yläkoulullamme eniten ääniä näytti keränneen Niinistö, kuten myös varsinaisissa vaaleissa. Seuraavissa sijoissa oli vaihtelua nuorten ja äänioikeutettujen vaalitulosten välillä.  Ihmiset myös valitsevat itselleen johtajaa mitä erilaisimmin kriteerein. Pukeutumistyyli, viihdeohjelmassa esiintyminen, ulkonäkö, pienet eleet vaalilähetyksissä, reservin sotilasarvo, työkokemus ja jopa se, kenen kanssa ehdokkaat makuuhuoneensa jakavat, vaikuttaa siihen, mikä numero äänestyskopissa pahviin piirretään. Jos piirretään. Tuhannethan äänestävät joka vaaleissa Aku Ankkaa.

Samalla käydään keskustelua siitä, onko presidentillä mitään todellista valtaa, pitäisikö valtaoikeuksia vielä kaventaa, ja mitkä tehtävät on todella järkevää säilyttää presidentin toimenkuvaan kuuluvina. Lisäksi moni miettii, ymmärtääkö sittenkään edes mistä tässä kaikessa on kyse. Ihmiset valitsevat itselleen eri vaihtoehdoista parhaiten omia arvoja kannattavaa edustajaa. Vaikka poliittisessa järjestelmässä on varmasti paljon mätää, tarvitsee yhteiskunta toimiakseen kuitenkin rakenteita ja esivaltaa.

Itsenäisyyspäivänä nämä kansan valitsemat poliitikot sitten kokoontuvat juhlimaan itsenäistä Suomea yhdessä muiden arvovaltaisten kutsuvieraiden kanssa. Ja toimittajien jokavuotinen klassikkokysymys kuuluu, mitä itsenäisyys sinulle merkitsee? Joka itsenäisyyspäivä ajatukseen voi ainakin hetkeksi palata myös itse. Merkitseekö itsenäisyys sitä, että saan ottaa Euroopan ja Suomen kansalaisen passini ja matkustaa minne mieli tekee, puhua omaa äidinkieltäni ja olla vapaassa maassa mitä olen. Onko itsenäisyys kiinni siitä, millä rahayksiköllä maksan ostokseni tai siitä mihin saan uskoa?

Alakouluilla olen tällä viikolla puhunut siitä, että kastetuilla on ikään kuin kaksi passia. Suomen kansalaisen passi, ja Taivaan kansalaisen passi, kastetodistus, joka kertoo, että meillä on paljon suurempi arvojohtaja kuin presidentit ja poliitikot. Kaikkivaltias, jolle jokainen ihminen on yhtä merkityksellinen ja tärkeä. Hallitsija joka loi meidät omaksi kuvakseen ja siten edustaa meistä ihan jokaista, riippumatta siitä, onko meille tärkeämpää talouskasvusta vai ilmastonmuutoksesta puhuminen. Kaikkivaltias joka tietää tulevaisuuden ja muistaa menneisyyden, eikä erehdy, ei aiheuta skandaaleja eikä pukeudu väärin. Minä haluan arvojohtajan jonka jokaiseen suunnitelmaan ja ajatukseen saan luottaa.