Armo.

Eräänä talvisena päivänä olin hoitamassa 2 vuotiasta kummipoikaani ja katsoin samalla uutisia kun poika leikki lattialla. Silloin uutisissa oli otsikoissa kirkon homokysymys ja haastateltavana oli arkkipiispamme Kari Mäkinen, joka puhui rakkaudesta ja armosta. Uutisten päätyttyä kummipoika tuli istumaan viereeni kirjan kanssa ja kun olin lukenut kirjaa tovin, poika kysyi minulta mikä on armo. No en tietenkään ollut osannut odottaa moista kysymystä ja vastausta piti miettiä hetki. Päädyin sitten vastaamaan pienelle pojalle, että armo on sellainen asia jonka ansiosta me pääsemme taivaaseen. Tämä riitti pojalle vastaukseksi. Onneksi.

Joka kesä rippikoulussa opetetaan armosta, mutta siellä se käydään läpi syvemmin. Armo avataan sanana kirjain kerrallaan: Ansaitsematon Rakkaus Meidän Osaksemme. Pieneen sanaan sisältyy todella suuri asia. Asia jota emme pysty aivan käsittämään. Samalla oppitunnilla puhutaan myös Pienoisevankeliumista: ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.” (Joh. 3:16) Tämä Raamatun lause selittää hyvin, mitä armo on.

Elämme nyt paastonajan loppupuoliskoa, pääsiäiseen ei ole enää kuin muutama viikko. On siis oivallinen aika meidän jokaisen miettiä tätä armoa. Jeesus kuoli ristillä meidän pahojen tekojemme, sanojemme ja ajatustemme takia, että meillä olisi mahdollisuus joskus päästä taivaaseen. Saimme siis Jumalalta armon, jonka ansiosta Hän näkee meidät puhtaina, nuhteettomina. Kuitenkaan emme ole sellaisia, olemme satuttaneet toisia ihmisiä ajatuksin, sanoin ja teoin. Näitä asioita voimme pyytää anteeksi Jumalalta, jolloin osoitamme katuvamme tekojamme. Kuitenkin toisia kohtaan tehdyt pahat teot ja sanotut pahat sanat eivät unohdu, jolloin tulisi myös pyytää anteeksi tältä toiselta ihmiseltä. Vaikka emme voi mitenkään omin teoin, sanoin ja ajatuksin tulla puhtaiksi ja nuhteettomiksi, kelpaamme Jumalalle juuri armon takia.

Ollaksemme osallisia tuosta ihmeellisestä armosta, meidän ei tarvitse tehdä mitään. Meidän tarvitsee vain uskoa. Onkin hyvä pitää mielessä itse Lutherin oppi pelastuksesta: Ihminen pelastuu yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden.